Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rasittavuus (40)

  1. se, että on rasittava

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrɑsit̪ˌt̪ɑʋuːs/
  • tavutus: ra‧sit‧ta‧vuus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rasittavuus rasittavuudet
genetiivi rasittavuuden rasittavuuksien
partitiivi rasittavuutta rasittavuuksia
akkusatiivi rasittavuus;
rasittavuuden
rasittavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi rasittavuudessa rasittavuuksissa
elatiivi rasittavuudesta rasittavuuksista
illatiivi rasittavuuteen rasittavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rasittavuudella rasittavuuksilla
ablatiivi rasittavuudelta rasittavuuksilta
allatiivi rasittavuudelle rasittavuuksille
muut sijamuodot
essiivi rasittavuutena rasittavuuksina
translatiivi rasittavuudeksi rasittavuuksiksi
abessiivi rasittavuudetta rasittavuuksitta
instruktiivi rasittavuuksin
komitatiivi rasittavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rasittavuude-
vahva vartalo rasittavuute-
konsonantti-
vartalo
rasittavuut-

Etymologia muokkaa

sanan rasittava vartalosta rasittav- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa