raskiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaraskiminen (38)
- teonnimi verbistä raskia
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raskiminen | raskimiset |
| genetiivi | raskimisen | raskimisten raskimisien |
| partitiivi | raskimista | raskimisia |
| akkusatiivi | raskiminen; raskimisen |
raskimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raskimisessa | raskimisissa |
| elatiivi | raskimisesta | raskimisista |
| illatiivi | raskimiseen | raskimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raskimisella | raskimisilla |
| ablatiivi | raskimiselta | raskimisilta |
| allatiivi | raskimiselle | raskimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raskimisena (raskimisna) |
raskimisina |
| translatiivi | raskimiseksi | raskimisiksi |
| abessiivi | raskimisetta | raskimisitta |
| instruktiivi | – | raskimisin |
| komitatiivi | – | raskimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raskimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raskimis- | |