rassaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarassaaminen (38)
- teonnimi verbistä rassata
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rassaaminen | rassaamiset |
genetiivi | rassaamisen | rassaamisten rassaamisien |
partitiivi | rassaamista | rassaamisia |
akkusatiivi | rassaaminen; rassaamisen |
rassaamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rassaamisessa | rassaamisissa |
elatiivi | rassaamisesta | rassaamisista |
illatiivi | rassaamiseen | rassaamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rassaamisella | rassaamisilla |
ablatiivi | rassaamiselta | rassaamisilta |
allatiivi | rassaamiselle | rassaamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rassaamisena (rassaamisna) |
rassaamisina |
translatiivi | rassaamiseksi | rassaamisiksi |
abessiivi | rassaamisetta | rassaamisitta |
instruktiivi | – | rassaamisin |
komitatiivi | – | rassaamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rassaamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rassaamis- |