Substantiivi

muokkaa

ravitsevuus (40)

  1. se, että on ravitseva

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrɑʋit̪ˌseʋuːs/
  • tavutus: ra‧vit‧se‧vuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ravitsevuus ravitsevuudet
genetiivi ravitsevuuden ravitsevuuksien
partitiivi ravitsevuutta ravitsevuuksia
akkusatiivi ravitsevuus;
ravitsevuuden
ravitsevuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi ravitsevuudessa ravitsevuuksissa
elatiivi ravitsevuudesta ravitsevuuksista
illatiivi ravitsevuuteen ravitsevuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ravitsevuudella ravitsevuuksilla
ablatiivi ravitsevuudelta ravitsevuuksilta
allatiivi ravitsevuudelle ravitsevuuksille
muut sijamuodot
essiivi ravitsevuutena ravitsevuuksina
translatiivi ravitsevuudeksi ravitsevuuksiksi
abessiivi ravitsevuudetta ravitsevuuksitta
instruktiivi ravitsevuuksin
komitatiivi ravitsevuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo ravitsevuude-
vahva vartalo ravitsevuute-
konsonantti-
vartalo
ravitsevuut-

Etymologia

muokkaa

sanan ravitseva vartalosta ravitsev- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa