razbistriti

Kroaatti

razbìstriti (yks. 1. ràzbistrīm) (perfektiivinen) (imperfektiivinen razbistrívati)

selventää
(refleksiivinen; se) kirkastua (esim. taivaasta, mielialasta, nesteestä, ajatuksista)

Verbin razbistriti taivutus

Infinitiivi	Preteritin adverbi	Gerundi
razbistriti	razbistrivši	–

Aikamuoto	Yksikkö			Monikko
Aikamuoto	1. pers.	2. pers.	3. pers.	1. pers.	2. pers.	3. pers.
Preesens	razbistrim	razbistriš	razbistri	razbistrimo	razbistrite	razbistre
Aoristi	razbistrih	razbistri		razbistrismo	razbistriste	razbistriše
Imperatiivi	–	razbistri	–	razbistrimo	razbistrite	–
Aktiivin partisiipin perfekti	razbistrio m. razbistrila f. razbistrilo n.			razbistrili m. razbistrile f. razbistrila n.
Passiivin partisiipin perfekti	razbistren m. razbistrena f. razbistreno n.			razbistreni m. razbistrene f. razbistrena n.