realisoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarealisoiminen (38)
- teonnimi verbistä realisoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | realisoiminen | realisoimiset |
genetiivi | realisoimisen | realisoimisten realisoimisien |
partitiivi | realisoimista | realisoimisia |
akkusatiivi | realisoiminen; realisoimisen |
realisoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | realisoimisessa | realisoimisissa |
elatiivi | realisoimisesta | realisoimisista |
illatiivi | realisoimiseen | realisoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | realisoimisella | realisoimisilla |
ablatiivi | realisoimiselta | realisoimisilta |
allatiivi | realisoimiselle | realisoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | realisoimisena (realisoimisna) |
realisoimisina |
translatiivi | realisoimiseksi | realisoimisiksi |
abessiivi | realisoimisetta | realisoimisitta |
instruktiivi | – | realisoimisin |
komitatiivi | – | realisoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | realisoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
realisoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi realisoida + johdin -minen