refraktio
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarefraktio (3)
- (fysiikka) taittuminen, taipuminen
- Refraktio- eli taittumisilmiöt syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa eri lämpöisten ilmakerrosten rajapinnoista. Vastaavasti valonsäteen taittuminen eri tiheyksisissä aineissa.
- taittokyky
- Näöntarkastustuloksena ilmoitetaan silmäsi taittokyky (refraktio), joka määrää silmälasivahvuutesi kaukoetäisyydelle.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | refraktio | refraktiot |
genetiivi | refraktion | refraktioiden refraktioitten |
partitiivi | refraktiota | refraktioita |
akkusatiivi | refraktio; refraktion |
refraktiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | refraktiossa | refraktioissa |
elatiivi | refraktiosta | refraktioista |
illatiivi | refraktioon | refraktioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | refraktiolla | refraktioilla |
ablatiivi | refraktiolta | refraktioilta |
allatiivi | refraktiolle | refraktioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | refraktiona | refraktioina |
translatiivi | refraktioksi | refraktioiksi |
abessiivi | refraktiotta | refraktioitta |
instruktiivi | – | refraktioin |
komitatiivi | – | refraktioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | refraktio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- refraktio Tieteen termipankissa