rehevyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarehevyys (40)
- se, että on rehevä
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈreheʋyːs/
- tavutus: re‧he‧vyys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rehevyys | rehevyydet |
genetiivi | rehevyyden | rehevyyksien |
partitiivi | rehevyyttä | rehevyyksiä |
akkusatiivi | rehevyys; rehevyyden |
rehevyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rehevyydessä | rehevyyksissä |
elatiivi | rehevyydestä | rehevyyksistä |
illatiivi | rehevyyteen | rehevyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rehevyydellä | rehevyyksillä |
ablatiivi | rehevyydeltä | rehevyyksiltä |
allatiivi | rehevyydelle | rehevyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rehevyytenä | rehevyyksinä |
translatiivi | rehevyydeksi | rehevyyksiksi |
abessiivi | rehevyydettä | rehevyyksittä |
instruktiivi | – | rehevyyksin |
komitatiivi | – | rehevyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rehevyyde- | |
vahva vartalo | rehevyyte- | |
konsonantti- vartalo |
rehevyyt- |
Etymologia
muokkaasanan rehevä vartalosta rehev- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on rehevä
|
Aiheesta muualla
muokkaa- rehevyys Kielitoimiston sanakirjassa