rehu

Katso myös: Rehu

Katso artikkeli Rehu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

Rehua

Substantiivi

rehu (1)

eläinten, erityisesti karjan ravinto
(puhekieltä, leikkimielinen) kasvikset, vihannekset ruoan osana; kasvisruoka
Ruuat oli aina semmoisia pelkkiä rehuja sisältäviä pinaattilättyjä tai jotain puuroo.

Ääntäminen

IPA: /ˈrehu/, [ˈre.ɦu]

tavutus: re‧hu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rehu	rehut
genetiivi	rehun	rehujen
partitiivi	rehua	rehuja
akkusatiivi	rehu; rehun	rehut
sisäpaikallissijat
inessiivi	rehussa	rehuissa
elatiivi	rehusta	rehuista
illatiivi	rehuun	rehuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rehulla	rehuilla
ablatiivi	rehulta	rehuilta
allatiivi	rehulle	rehuille
muut sijamuodot
essiivi	rehuna	rehuina
translatiivi	rehuksi	rehuiksi
abessiivi	rehutta	rehuitta
instruktiivi	–	rehuin
komitatiivi	–	rehuine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rehu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. eläinten, erityisesti karjan ravinto

englanti: feed, fodder
ersä: кором
espanja: pasto, forraje
japani: 餌 [esa]
ranska: fourrage m.
ruotsi: foder

saksa: Futter n.
tšekki: žrádlo n.
turkki: yem
unkari: abrak
venäjä: корм
viro: loomatoit; sööt

Liittyvät sanat

ape

Johdokset

verbit: rehustaa

Yhdyssanat

eläinrehu, hauderehu, juottorehu, kalanrehu, kalarehu, kananrehu, karjanrehu, karkearehu, kivennäisrehu, kuivarehu, laidunrehu, minkinrehu, nurmirehu, painorehu, rehuarvo, rehuhiiva, rehujauho, rehujuurikas, rehukakku, rehukala, rehukasvi, rehukaura, rehuletti, rehumailanen, rehumyrkytys, rehunauris, rehuntuotanto, rehuohra, rehuperuna, rehupuntti, rehusekoitus, rehusellu, rehuseos, rehusiilo, rehusilakka, rehusilppuri, rehuteollisuus, rehuyksikkö, säilörehu, tuorerehu, valkuaisrehu, vihantarehu, väkirehu

Aiheesta muualla

rehu Kielitoimiston sanakirjassa
rehu Tieteen termipankissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=rehu&oldid=4686105”