rei’ittäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarei’ittäminen (38)
- teonnimi verbistä rei’ittää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rei’ittäminen | rei’ittämiset |
genetiivi | rei’ittämisen | rei’ittämisten rei’ittämisien |
partitiivi | rei’ittämistä | rei’ittämisiä |
akkusatiivi | rei’ittäminen; rei’ittämisen |
rei’ittämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rei’ittämisessä | rei’ittämisissä |
elatiivi | rei’ittämisestä | rei’ittämisistä |
illatiivi | rei’ittämiseen | rei’ittämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rei’ittämisellä | rei’ittämisillä |
ablatiivi | rei’ittämiseltä | rei’ittämisiltä |
allatiivi | rei’ittämiselle | rei’ittämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rei’ittämisenä (rei’ittämisnä) |
rei’ittämisinä |
translatiivi | rei’ittämiseksi | rei’ittämisiksi |
abessiivi | rei’ittämisettä | rei’ittämisittä |
instruktiivi | – | rei’ittämisin |
komitatiivi | – | rei’ittämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rei’ittämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rei’ittämis- |