reikätiili
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaareikätiili (26)
- rei'itetty tiili
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrei̯kæˌt̪iːli/
- tavutus: rei‧kä‧tii‧li
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | reikätiili | reikätiilet |
genetiivi | reikätiilen | reikätiilten reikätiilien |
partitiivi | reikätiiltä | reikätiiliä |
akkusatiivi | reikätiili; reikätiilen |
reikätiilet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | reikätiilessä | reikätiilissä |
elatiivi | reikätiilestä | reikätiilistä |
illatiivi | reikätiileen | reikätiiliin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | reikätiilellä | reikätiilillä |
ablatiivi | reikätiileltä | reikätiililtä |
allatiivi | reikätiilelle | reikätiilille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | reikätiilenä | reikätiilinä |
translatiivi | reikätiileksi | reikätiiliksi |
abessiivi | reikätiilettä | reikätiilittä |
instruktiivi | – | reikätiilin |
komitatiivi | – | reikätiiline- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | reikätiile- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
reikätiil- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista reikä ja tiili
Aiheesta muualla
muokkaa- reikätiili Kielitoimiston sanakirjassa