reilaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaareilaaminen (38)
- teonnimi verbistä reilata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reilaaminen | reilaamiset |
| genetiivi | reilaamisen | reilaamisten reilaamisien |
| partitiivi | reilaamista | reilaamisia |
| akkusatiivi | reilaaminen; reilaamisen |
reilaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reilaamisessa | reilaamisissa |
| elatiivi | reilaamisesta | reilaamisista |
| illatiivi | reilaamiseen | reilaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reilaamisella | reilaamisilla |
| ablatiivi | reilaamiselta | reilaamisilta |
| allatiivi | reilaamiselle | reilaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reilaamisena (reilaamisna) |
reilaamisina |
| translatiivi | reilaamiseksi | reilaamisiksi |
| abessiivi | reilaamisetta | reilaamisitta |
| instruktiivi | – | reilaamisin |
| komitatiivi | – | reilaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | reilaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
reilaamis- | |