Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

reippaus (40)[1]

  1. se, että on reipas

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrei̯pːɑus/ tai /ˈrei̯pːɑu̯s/
  • tavutus: reip‧pa‧us / reip‧paus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reippaus reippaudet
genetiivi reippauden reippauksien
partitiivi reippautta reippauksia
akkusatiivi reippaus;
reippauden
reippaudet
sisäpaikallissijat
inessiivi reippaudessa reippauksissa
elatiivi reippaudesta reippauksista
illatiivi reippauteen reippauksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reippaudella reippauksilla
ablatiivi reippaudelta reippauksilta
allatiivi reippaudelle reippauksille
muut sijamuodot
essiivi reippautena reippauksina
translatiivi reippaudeksi reippauksiksi
abessiivi reippaudetta reippauksitta
instruktiivi reippauksin
komitatiivi reippauksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo reippaude-
vahva vartalo reippaute-
konsonantti-
vartalo
reippaut-

Etymologia muokkaa

sanan reipas vartalosta reippa- ja suffiksista -us

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40