Katso myös: Reiska

Substantiivi

muokkaa

reiska (9)

  1. (slangia) purjelautailussa käytettävä kapea ja pitkä kisalauta
  2. monikossa katso myös reiskat

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reiska reiskat
genetiivi reiskan reiskojen
(reiskain)
partitiivi reiskaa reiskoja
akkusatiivi reiska;
reiskan
reiskat
sisäpaikallissijat
inessiivi reiskassa reiskoissa
elatiivi reiskasta reiskoista
illatiivi reiskaan reiskoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi reiskalla reiskoilla
ablatiivi reiskalta reiskoilta
allatiivi reiskalle reiskoille
muut sijamuodot
essiivi reiskana reiskoina
translatiivi reiskaksi reiskoiksi
abessiivi reiskatta reiskoitta
instruktiivi reiskoin
komitatiivi reiskoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reiska-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

< englannin kielestä, raceboard

Käännökset

muokkaa