Substantiivi

muokkaa

reivaaja (10)

  1. henkilö, joka reivaa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrei̯ʋɑːjɑ/
  • tavutus: rei‧vaa‧ja

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reivaaja reivaajat
genetiivi reivaajan reivaajien
(reivaajain)
partitiivi reivaajaa reivaajia
akkusatiivi reivaaja;
reivaajan
reivaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi reivaajassa reivaajissa
elatiivi reivaajasta reivaajista
illatiivi reivaajaan reivaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi reivaajalla reivaajilla
ablatiivi reivaajalta reivaajilta
allatiivi reivaajalle reivaajille
muut sijamuodot
essiivi reivaajana reivaajina
translatiivi reivaajaksi reivaajiksi
abessiivi reivaajatta reivaajitta
instruktiivi reivaajin
komitatiivi reivaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reivaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa