rekrytoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarekrytoiminen (38)
- teonnimi verbistä rekrytoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rekrytoiminen | rekrytoimiset |
genetiivi | rekrytoimisen | rekrytoimisten rekrytoimisien |
partitiivi | rekrytoimista | rekrytoimisia |
akkusatiivi | rekrytoiminen; rekrytoimisen |
rekrytoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rekrytoimisessa | rekrytoimisissa |
elatiivi | rekrytoimisesta | rekrytoimisista |
illatiivi | rekrytoimiseen | rekrytoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rekrytoimisella | rekrytoimisilla |
ablatiivi | rekrytoimiselta | rekrytoimisilta |
allatiivi | rekrytoimiselle | rekrytoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rekrytoimisena (rekrytoimisna) |
rekrytoimisina |
translatiivi | rekrytoimiseksi | rekrytoimisiksi |
abessiivi | rekrytoimisetta | rekrytoimisitta |
instruktiivi | – | rekrytoimisin |
komitatiivi | – | rekrytoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rekrytoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rekrytoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi rekrytoida + johdin -minen