Substantiivi

muokkaa

rekvisiitta (9-C)[1]

  1. (teatteri) näytelmässä, lähinnä lavastuksessa tarvittavat tavarat ja esineet

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrekʋiˌsiːt̪ːɑ/
  • tavutus: rek‧vi‧siit‧ta

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rekvisiitta rekvisiitat
genetiivi rekvisiitan rekvisiittojen
(rekvisiittain)
partitiivi rekvisiittaa rekvisiittoja
akkusatiivi rekvisiitta;
rekvisiitan
rekvisiitat
sisäpaikallissijat
inessiivi rekvisiitassa rekvisiitoissa
elatiivi rekvisiitasta rekvisiitoista
illatiivi rekvisiittaan rekvisiittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rekvisiitalla rekvisiitoilla
ablatiivi rekvisiitalta rekvisiitoilta
allatiivi rekvisiitalle rekvisiitoille
muut sijamuodot
essiivi rekvisiittana rekvisiittoina
translatiivi rekvisiitaksi rekvisiitoiksi
abessiivi rekvisiitatta rekvisiitoitta
instruktiivi rekvisiitoin
komitatiivi rekvisiittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rekvisiita-
vahva vartalo rekvisiitta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-C