Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rekvisiitta (9-C)[1]

  1. (teatteri) näytelmässä, lähinnä lavastuksessa tarvittavat tavarat ja esineet

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrekʋiˌsiːt̪ːɑ/
  • tavutus: rek‧vi‧siit‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rekvisiitta rekvisiitat
genetiivi rekvisiitan rekvisiittojen
(rekvisiittain)
partitiivi rekvisiittaa rekvisiittoja
akkusatiivi rekvisiitta;
rekvisiitan
rekvisiitat
sisäpaikallissijat
inessiivi rekvisiitassa rekvisiitoissa
elatiivi rekvisiitasta rekvisiitoista
illatiivi rekvisiittaan rekvisiittoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rekvisiitalla rekvisiitoilla
ablatiivi rekvisiitalta rekvisiitoilta
allatiivi rekvisiitalle rekvisiitoille
muut sijamuodot
essiivi rekvisiittana rekvisiittoina
translatiivi rekvisiitaksi rekvisiitoiksi
abessiivi rekvisiitatta rekvisiitoitta
instruktiivi rekvisiitoin
komitatiivi rekvisiittoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rekvisiita-
vahva vartalo rekvisiitta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9-C