reliikki
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- pyhäinjäännös
- (kuvaannollisesti) rakas muistoesine
- jonkin vanhentunut, josta aika on ajanut ohi, muinaisjäännös
- kylmän sodan aikainen reliikki
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈreliːkːi/
- tavutus: re‧liik‧ki
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reliikki | reliikit |
| genetiivi | reliikin | reliikkien (reliikkein) |
| partitiivi | reliikkiä | reliikkejä |
| akkusatiivi | reliikki; reliikin |
reliikit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reliikissä | reliikeissä |
| elatiivi | reliikistä | reliikeistä |
| illatiivi | reliikkiin | reliikkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reliikillä | reliikeillä |
| ablatiivi | reliikiltä | reliikeiltä |
| allatiivi | reliikille | reliikeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reliikkinä | reliikkeinä |
| translatiivi | reliikiksi | reliikeiksi |
| abessiivi | reliikittä | reliikeittä |
| instruktiivi | – | reliikein |
| komitatiivi | – | reliikkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | reliiki- | |
| vahva vartalo | reliikki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaalatinan kielestä, reliquiae
Käännökset
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- reliikki Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A