Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

rellestys (39)

  1. rellestäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrelːest̪ys/
  • tavutus: rel‧les‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rellestys rellestykset
genetiivi rellestyksen rellestysten
rellestyksien
partitiivi rellestystä rellestyksiä
akkusatiivi rellestys;
rellestyksen
rellestykset
sisäpaikallissijat
inessiivi rellestyksessä rellestyksissä
elatiivi rellestyksestä rellestyksistä
illatiivi rellestykseen rellestyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rellestyksellä rellestyksillä
ablatiivi rellestykseltä rellestyksiltä
allatiivi rellestykselle rellestyksille
muut sijamuodot
essiivi rellestyksenä rellestyksinä
translatiivi rellestykseksi rellestyksiksi
abessiivi rellestyksettä rellestyksittä
instruktiivi rellestyksin
komitatiivi rellestyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rellestykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rellestys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä rellestää (rellest- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa