renkutus

Suomi

Substantiivi

renkutus (39)

renkuttaminen; turhanpäiväinen musiikkikappale
En kestä tuota renkutusta!

Ääntäminen

IPA: /ˈreŋkut̪us/
tavutus: ren‧ku‧tus

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	renkutus	renkutukset
genetiivi	renkutuksen	renkutusten renkutuksien
partitiivi	renkutusta	renkutuksia
akkusatiivi	renkutus; renkutuksen	renkutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi	renkutuksessa	renkutuksissa
elatiivi	renkutuksesta	renkutuksista
illatiivi	renkutukseen	renkutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	renkutuksella	renkutuksilla
ablatiivi	renkutukselta	renkutuksilta
allatiivi	renkutukselle	renkutuksille
muut sijamuodot
essiivi	renkutuksena	renkutuksina
translatiivi	renkutukseksi	renkutuksiksi
abessiivi	renkutuksetta	renkutuksitta
instruktiivi	–	renkutuksin
komitatiivi	–	renkutuksine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	renkutukse-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	renkutus-

Etymologia

johdos verbistä renkuttaa (renkut- + -us)

Käännökset

1. renkuttaminen; turhanpäiväinen musiikkikappale

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

renkutus Kielitoimiston sanakirjassa