rentouttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarentouttaminen (38)
- teonnimi verbistä rentouttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rentouttaminen | rentouttamiset |
| genetiivi | rentouttamisen | rentouttamisten rentouttamisien |
| partitiivi | rentouttamista | rentouttamisia |
| akkusatiivi | rentouttaminen; rentouttamisen |
rentouttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rentouttamisessa | rentouttamisissa |
| elatiivi | rentouttamisesta | rentouttamisista |
| illatiivi | rentouttamiseen | rentouttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rentouttamisella | rentouttamisilla |
| ablatiivi | rentouttamiselta | rentouttamisilta |
| allatiivi | rentouttamiselle | rentouttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rentouttamisena (rentouttamisna) |
rentouttamisina |
| translatiivi | rentouttamiseksi | rentouttamisiksi |
| abessiivi | rentouttamisetta | rentouttamisitta |
| instruktiivi | – | rentouttamisin |
| komitatiivi | – | rentouttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rentouttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rentouttamis- | |
Etymologia
muokkaa- verbi rentouttaa + johdin -minen