Substantiivi

muokkaa

repäisy (2)

  1. se, että repäisee; irti vetäminen siten, että repeää

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈrepæi̯sy/
  • tavutus: re‧päi‧sy

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi repäisy repäisyt
genetiivi repäisyn repäisyjen
repäisyiden
repäisyitten
partitiivi repäisyä repäisyitä
repäisyjä
akkusatiivi repäisy;
repäisyn
repäisyt
sisäpaikallissijat
inessiivi repäisyssä repäisyissä
elatiivi repäisystä repäisyistä
illatiivi repäisyyn repäisyihin
ulkopaikallissijat
adessiivi repäisyllä repäisyillä
ablatiivi repäisyltä repäisyiltä
allatiivi repäisylle repäisyille
muut sijamuodot
essiivi repäisynä repäisyinä
translatiivi repäisyksi repäisyiksi
abessiivi repäisyttä repäisyittä
instruktiivi repäisyin
komitatiivi repäisyine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo repäisy-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa