Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

repeämä (10)

  1. repeytymä, repeytynyt kohta jossakin asiassa tai esineessä
    Käsityöpussissani on valtava repeämä!
    Teltan katto otti kiinni hongan oksaan ja siihen tuli ikävän suuri repeämä.
    mannerlaatan repeämä
    repeämä Saksan äärioikeistossa

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈrepeˌæmæ/
  • tavutus: re‧pe‧ä‧mä

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi repeämä repeämät
genetiivi repeämän repeämien
(repeämäin)
partitiivi repeämää repeämiä
akkusatiivi repeämä;
repeämän
repeämät
sisäpaikallissijat
inessiivi repeämässä repeämissä
elatiivi repeämästä repeämistä
illatiivi repeämään repeämiin
ulkopaikallissijat
adessiivi repeämällä repeämillä
ablatiivi repeämältä repeämiltä
allatiivi repeämälle repeämille
muut sijamuodot
essiivi repeämänä repeäminä
translatiivi repeämäksi repeämiksi
abessiivi repeämättä repeämittä
instruktiivi repeämin
komitatiivi repeämine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo repeämä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

repeämä Kielitoimiston sanakirjassa