repostelu
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarepostelu (2)
- arvosteleva erittely, pikkumainen arvostelu; se, että repostellaan
- (vanhahtava) peukalointi, riepottelu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈreposˌt̪elu/
- tavutus: re‧pos‧te‧lu
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | repostelu | repostelut |
| genetiivi | repostelun | repostelujen reposteluiden reposteluitten |
| partitiivi | repostelua | reposteluita reposteluja |
| akkusatiivi | repostelu; repostelun |
repostelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | repostelussa | reposteluissa |
| elatiivi | repostelusta | reposteluista |
| illatiivi | reposteluun | reposteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | repostelulla | reposteluilla |
| ablatiivi | repostelulta | reposteluilta |
| allatiivi | repostelulle | reposteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reposteluna | reposteluina |
| translatiivi | reposteluksi | reposteluiksi |
| abessiivi | repostelutta | reposteluitta |
| instruktiivi | – | reposteluin |
| komitatiivi | – | reposteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | repostelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaa- verbi repostella + johdin -u
Aiheesta muualla
muokkaa- repostelu Kielitoimiston sanakirjassa