repullinen
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaarepullinen
- sellainen, olla on reppu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrepulˌlinen/
- tavutus: re‧pul‧li‧nen
Liittyvät sanat
muokkaaSubstantiivi
muokkaarepullinen (38)
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | repullinen | repulliset |
| genetiivi | repullisen | repullisten repullisien |
| partitiivi | repullista | repullisia |
| akkusatiivi | repullinen; repullisen |
repulliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | repullisessa | repullisissa |
| elatiivi | repullisesta | repullisista |
| illatiivi | repulliseen | repullisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | repullisella | repullisilla |
| ablatiivi | repulliselta | repullisilta |
| allatiivi | repulliselle | repullisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | repullisena (repullisna) |
repullisina |
| translatiivi | repulliseksi | repullisiksi |
| abessiivi | repullisetta | repullisitta |
| instruktiivi | – | repullisin |
| komitatiivi | – | repullisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | repullise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
repullis- | |