Substantiivi

muokkaa

residentti (5-C)

  1. (diplomatia) Määritelmä puuttuu.
  2. eräiden siirtomaiden korkein hallintovirkamies

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi residentt residentit
genetiivi residentin residenttien
(residenttein)
partitiivi residenttiä residenttejä
akkusatiivi residentt;
residentin
residentit
sisäpaikallissijat
inessiivi residentissä residenteissä
elatiivi residentistä residenteistä
illatiivi residenttiin residentteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi residentillä residenteillä
ablatiivi residentiltä residenteiltä
allatiivi residentille residenteille
muut sijamuodot
essiivi residenttinä residentteinä
translatiivi residentiksi residenteiksi
abessiivi residentittä residenteittä
instruktiivi residentein
komitatiivi residentteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo residenti-
vahva vartalo residentti-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa