resonointi

Suomi

Substantiivi

resonointi (5-J)

resonoiminen

Ääntäminen

IPA: /ˈresoˌnoi̯nt̪i/
tavutus: re‧so‧noin‧ti

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	resonointi	resonoinnit
genetiivi	resonoinnin	resonointien (resonointein)
partitiivi	resonointia	resonointeja
akkusatiivi	resonointi; resonoinnin	resonoinnit
sisäpaikallissijat
inessiivi	resonoinnissa	resonoinneissa
elatiivi	resonoinnista	resonoinneista
illatiivi	resonointiin	resonointeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	resonoinnilla	resonoinneilla
ablatiivi	resonoinnilta	resonoinneilta
allatiivi	resonoinnille	resonoinneille
muut sijamuodot
essiivi	resonointina	resonointeina
translatiivi	resonoinniksi	resonoinneiksi
abessiivi	resonoinnitta	resonoinneitta
instruktiivi	–	resonoinnein
komitatiivi	–	resonointeine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	resonoinni-
vahva vartalo	resonointi-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi resonoida (vartalo resonoi-) + johdin -nti

Käännökset

1. resonoiminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

resonointi Kielitoimiston sanakirjassa