retkeily
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaretkeily (2)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈret̪kei̯ly/
- tavutus: ret‧kei‧ly
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | retkeily | retkeilyt |
| genetiivi | retkeilyn | retkeilyjen retkeilyiden retkeilyitten |
| partitiivi | retkeilyä | retkeilyitä retkeilyjä |
| akkusatiivi | retkeily; retkeilyn |
retkeilyt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | retkeilyssä | retkeilyissä |
| elatiivi | retkeilystä | retkeilyistä |
| illatiivi | retkeilyyn | retkeilyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | retkeilyllä | retkeilyillä |
| ablatiivi | retkeilyltä | retkeilyiltä |
| allatiivi | retkeilylle | retkeilyille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | retkeilynä | retkeilyinä |
| translatiivi | retkeilyksi | retkeilyiksi |
| abessiivi | retkeilyttä | retkeilyittä |
| instruktiivi | – | retkeilyin |
| komitatiivi | – | retkeilyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | retkeily- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaa1. retkeileminen
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- retkeily Kielitoimiston sanakirjassa