retki

Suomi

Substantiivi

retki (7)

1. ulkoilmassa (ilman ajoneuvoa) tehtävä matka t. vaellus

   Lähdimme retkelle Nuuksion kansallispuistoon.

   luontoretki, patikkaretki

   hiihtoretki

2. huvittelu- t. tutustumismatka tms. (myös ajoneuvolla)

   retki kaupunkia ympäröivälle maaseudulle

   Rautatieharrastajien retki museojunalla suuntautuu Kainuuseen. (Kuhmolainen)

   pyöräretki, autoretki

3. sotaretki; retkikunnan matka määrätyssä tarkoituksessa

   Aunuksen retki

   Vuonna 2006 norjalainen Tangaroa-retkikunta toisti Kon-Tikin retken.

   ristiretki, naparetki

Ääntäminen

• IPA: /ˈret̪ki/
• tavutus: ret‧ki

Käännökset

1. ulkoilmassa ilman ajoneuvoa tehtävä matka

englanti: trip, excursion espanja: excursión f. japani: 遠出, 旅行

ranska: randonnée f. ruotsi: utflykt yl. saksa: Ausflug m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• verbit: retkeillä

Yhdyssanat

• eväsretki, hiihtoretki, luokkaretki, luontoretki, naparetki, patikkaretki, ratsastusretki, retkikunta, retkipatja, retkipyörä, ristiretki, ryöstöretki, tutkimusretki, tutustumisretki

Aiheesta muualla

• retki Kielitoimiston sanakirjassa
• Artikkeli 493 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Serbia

Adjektiivi

retki

1. (taivutusmuoto) monikon maskuliinimuoto sanasta redak
2. (taivutusmuoto) yksikön nominatiivin ja vokatiivin määräinen maskuliinimuoto sanasta redak
3. (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin määräinen eloton maskuliinimuoto sanasta redak