Katso myös: reúma

Suomi muokkaa

Katso artikkeli Reuma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi muokkaa

reuma (9) [1]

  1. nivelreuma

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈreu̯mɑ/
  • tavutus: reu‧ma

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reuma reumat
genetiivi reuman reumojen
(reumain)
partitiivi reumaa reumoja
akkusatiivi reuma;
reuman
reumat
sisäpaikallissijat
inessiivi reumassa reumoissa
elatiivi reumasta reumoista
illatiivi reumaan reumoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi reumalla reumoilla
ablatiivi reumalta reumoilta
allatiivi reumalle reumoille
muut sijamuodot
essiivi reumana reumoina
translatiivi reumaksi reumoiksi
abessiivi reumatta reumoitta
instruktiivi reumoin
komitatiivi reumoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

  reumasairas

Aiheesta muualla muokkaa

  • reuma Kielitoimiston sanakirjassa

Espanja muokkaa

Substantiivi muokkaa

reuma m.

  1. reuma

Liittyvät sanat muokkaa

Rinnakkaiset kirjoitusasut muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • reuma Real Academia Españolan sanakirjassa (espanjaksi)

Hollanti muokkaa

Substantiivi muokkaa

reuma n.

  1. reuma

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9