revalvoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarevalvoiminen (38)
- teonnimi verbistä revalvoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | revalvoiminen | revalvoimiset |
genetiivi | revalvoimisen | revalvoimisten revalvoimisien |
partitiivi | revalvoimista | revalvoimisia |
akkusatiivi | revalvoiminen; revalvoimisen |
revalvoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | revalvoimisessa | revalvoimisissa |
elatiivi | revalvoimisesta | revalvoimisista |
illatiivi | revalvoimiseen | revalvoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | revalvoimisella | revalvoimisilla |
ablatiivi | revalvoimiselta | revalvoimisilta |
allatiivi | revalvoimiselle | revalvoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | revalvoimisena (revalvoimisna) |
revalvoimisina |
translatiivi | revalvoimiseksi | revalvoimisiksi |
abessiivi | revalvoimisetta | revalvoimisitta |
instruktiivi | – | revalvoimisin |
komitatiivi | – | revalvoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | revalvoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
revalvoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi revalvoida + johdin -minen