Substantiivi

muokkaa

revintä (9-J)

  1. repiminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈreʋint̪æ/
  • tavutus: re‧vin‧tä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi revintä revinnät
genetiivi revinnän revintöjen
(revintäin)
partitiivi revintää revintöjä
akkusatiivi revintä;
revinnän
revinnät
sisäpaikallissijat
inessiivi revinnässä revinnöissä
elatiivi revinnästä revinnöistä
illatiivi revintään revintöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi revinnällä revinnöillä
ablatiivi revinnältä revinnöiltä
allatiivi revinnälle revinnöille
muut sijamuodot
essiivi revintänä revintöinä
translatiivi revinnäksi revinnöiksi
abessiivi revinnättä revinnöittä
instruktiivi revinnöin
komitatiivi revintöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo revinnä-
vahva vartalo revintä-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa