rientäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarientäminen (38)
- teonnimi verbistä rientää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rientäminen | rientämiset |
genetiivi | rientämisen | rientämisten rientämisien |
partitiivi | rientämistä | rientämisiä |
akkusatiivi | rientäminen; rientämisen |
rientämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rientämisessä | rientämisissä |
elatiivi | rientämisestä | rientämisistä |
illatiivi | rientämiseen | rientämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rientämisellä | rientämisillä |
ablatiivi | rientämiseltä | rientämisiltä |
allatiivi | rientämiselle | rientämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rientämisenä (rientämisnä) |
rientämisinä |
translatiivi | rientämiseksi | rientämisiksi |
abessiivi | rientämisettä | rientämisittä |
instruktiivi | – | rientämisin |
komitatiivi | – | rientämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rientämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rientämis- |