riepotteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaariepotteleminen (38)
- teonnimi verbistä riepotella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riepotteleminen | riepottelemiset |
genetiivi | riepottelemisen | riepottelemisten riepottelemisien |
partitiivi | riepottelemista | riepottelemisia |
akkusatiivi | riepotteleminen; riepottelemisen |
riepottelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riepottelemisessa | riepottelemisissa |
elatiivi | riepottelemisesta | riepottelemisista |
illatiivi | riepottelemiseen | riepottelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riepottelemisella | riepottelemisilla |
ablatiivi | riepottelemiselta | riepottelemisilta |
allatiivi | riepottelemiselle | riepottelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riepottelemisena (riepottelemisna) |
riepottelemisina |
translatiivi | riepottelemiseksi | riepottelemisiksi |
abessiivi | riepottelemisetta | riepottelemisitta |
instruktiivi | – | riepottelemisin |
komitatiivi | – | riepottelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | riepottelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
riepottelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi riepotella + johdin -minen