rieska
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarieska (9)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrie̯skɑ/
- tavutus: ries‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rieska | rieskat |
| genetiivi | rieskan | rieskojen (rieskain) |
| partitiivi | rieskaa | rieskoja |
| akkusatiivi | rieska; rieskan |
rieskat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rieskassa | rieskoissa |
| elatiivi | rieskasta | rieskoista |
| illatiivi | rieskaan | rieskoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rieskalla | rieskoilla |
| ablatiivi | rieskalta | rieskoilta |
| allatiivi | rieskalle | rieskoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rieskana | rieskoina |
| translatiivi | rieskaksi | rieskoiksi |
| abessiivi | rieskatta | rieskoitta |
| instruktiivi | – | rieskoin |
| komitatiivi | – | rieskoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rieska- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaabalttilainen laina[2]
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaakäenrieska, nyrkkirieska, ohrarieska, perunarieska
Aiheesta muualla
muokkaa- rieska Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 215. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 355. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.