rievä

Suomi

Substantiivi

rievä (10)

(kansankielessä) paksu, tavallisesti ohrasta valmistettu hiivaleipä

Ääntäminen

IPA: /ˈrie̯ʋæ/
tavutus: rie‧vä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	rievä	rievät
genetiivi	rievän	rievien (rieväin)
partitiivi	rievää	rieviä
akkusatiivi	rievä; rievän	rievät
sisäpaikallissijat
inessiivi	rievässä	rievissä
elatiivi	rievästä	rievistä
illatiivi	rievään	rieviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	rievällä	rievillä
ablatiivi	rievältä	rieviltä
allatiivi	rievälle	rieville
muut sijamuodot
essiivi	rievänä	rievinä
translatiivi	rieväksi	rieviksi
abessiivi	rievättä	rievittä
instruktiivi	–	rievin
komitatiivi	–	rievine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	rievä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. paksu, tavallisesti ohrasta valmistettu hiivaleipä

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

rievä Kielitoimiston sanakirjassa