rievä
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
rievä (10)
- (kansankielessä) paksu, tavallisesti ohrasta valmistettu hiivaleipä
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈrie̯ʋæ/
- tavutus: rie‧vä
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rievä | rievät |
| genetiivi | rievän | rievien (rieväin) |
| partitiivi | rievää | rieviä |
| akkusatiivi | rievä; rievän |
rievät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rievässä | rievissä |
| elatiivi | rievästä | rievistä |
| illatiivi | rievään | rieviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rievällä | rievillä |
| ablatiivi | rievältä | rieviltä |
| allatiivi | rievälle | rieville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rievänä | rievinä |
| translatiivi | rieväksi | rieviksi |
| abessiivi | rievättä | rievittä |
| instruktiivi | – | rievin |
| komitatiivi | – | rievine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rievä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset muokkaa
1. paksu, tavallisesti ohrasta valmistettu hiivaleipä
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- rievä Kielitoimiston sanakirjassa