rihkama
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarihkama (10)
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈrihkɑmɑ/
- tavutus: rih‧ka‧ma
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rihkama | rihkamat |
genetiivi | rihkaman | rihkamien (rihkamain) |
partitiivi | rihkamaa | rihkamia |
akkusatiivi | rihkama; rihkaman |
rihkamat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rihkamassa | rihkamissa |
elatiivi | rihkamasta | rihkamista |
illatiivi | rihkamaan | rihkamiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rihkamalla | rihkamilla |
ablatiivi | rihkamalta | rihkamilta |
allatiivi | rihkamalle | rihkamille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rihkamana | rihkamina |
translatiivi | rihkamaksi | rihkamiksi |
abessiivi | rihkamatta | rihkamitta |
instruktiivi | – | rihkamin |
komitatiivi | – | rihkamine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rihkama- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. vähäarvoinen pikkutavara, roju, krääsä
|
Liittyvät sanat
muokkaaYhdyssanat
muokkaapikkurihkama, rihkamakauppa, rihkamakoru
Aiheesta muualla
muokkaa- rihkama Kielitoimiston sanakirjassa