Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

riippunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä riippua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riippunut riippuneet
genetiivi riippuneen riippuneiden
riippuneitten
partitiivi riippunutta riippuneita
akkusatiivi riippunut; riippuneen riippuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi riippuneessa riippuneissa
elatiivi riippuneesta riippuneista
illatiivi riippuneeseen riippuneisiin
riippuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riippuneella riippuneilla
ablatiivi riippuneelta riippuneilta
allatiivi riippuneelle riippuneille
muut sijamuodot
essiivi riippuneena riippuneina
translatiivi riippuneeksi riippuneiksi
abessiivi riippuneetta riippuneitta
instruktiivi riippunein
komitatiivi riippuneine