riiputtava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
riiputtava
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä riippua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riiputtava | riiputtavat |
| genetiivi | riiputtavan | riiputtavien (riiputtavain) |
| partitiivi | riiputtavaa | riiputtavia |
| akkusatiivi | riiputtava; riiputtavan | riiputtavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riiputtavassa | riiputtavissa |
| elatiivi | riiputtavasta | riiputtavista |
| illatiivi | riiputtavaan | riiputtaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riiputtavalla | riiputtavilla |
| ablatiivi | riiputtavalta | riiputtavilta |
| allatiivi | riiputtavalle | riiputtaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riiputtavana | riiputtavina |
| translatiivi | riiputtavaksi | riiputtaviksi |
| abessiivi | riiputtavatta | riiputtavitta |
| instruktiivi | – | riiputtavin |
| komitatiivi | – | riiputtavine |
Verbi muokkaa
riiputtava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riiputtaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riiputtava | riiputtavat |
| genetiivi | riiputtavan | riiputtavien (riiputtavain) |
| partitiivi | riiputtavaa | riiputtavia |
| akkusatiivi | riiputtava; riiputtavan | riiputtavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riiputtavassa | riiputtavissa |
| elatiivi | riiputtavasta | riiputtavista |
| illatiivi | riiputtavaan | riiputtaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riiputtavalla | riiputtavilla |
| ablatiivi | riiputtavalta | riiputtavilta |
| allatiivi | riiputtavalle | riiputtaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riiputtavana | riiputtavina |
| translatiivi | riiputtavaksi | riiputtaviksi |
| abessiivi | riiputtavatta | riiputtavitta |
| instruktiivi | – | riiputtavin |
| komitatiivi | – | riiputtavine |