riistävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riistää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riistävä riistävät
genetiivi riistävän riistävien
(riistäväin)
partitiivi riistävää riistäviä
akkusatiivi riistävä; riistävän riistävät
sisäpaikallissijat
inessiivi riistävässä riistävissä
elatiivi riistävästä riistävistä
illatiivi riistävään riistäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi riistävällä riistävillä
ablatiivi riistävältä riistäviltä
allatiivi riistävälle riistäville
muut sijamuodot
essiivi riistävänä riistävinä
translatiivi riistäväksi riistäviksi
abessiivi riistävättä riistävittä
instruktiivi riistävin
komitatiivi riistävine