Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

riisunta (9-J)

  1. riisuminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈriːsunt̪ɑ/
  • tavutus: rii‧sun‧ta

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riisunta riisunnat
genetiivi riisunnan riisuntojen
(riisuntain)
partitiivi riisuntaa riisuntoja
akkusatiivi riisunta;
riisunnan
riisunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi riisunnassa riisunnoissa
elatiivi riisunnasta riisunnoista
illatiivi riisuntaan riisuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riisunnalla riisunnoilla
ablatiivi riisunnalta riisunnoilta
allatiivi riisunnalle riisunnoille
muut sijamuodot
essiivi riisuntana riisuntoina
translatiivi riisunnaksi riisunnoiksi
abessiivi riisunnatta riisunnoitta
instruktiivi riisunnoin
komitatiivi riisuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo riisunna-
vahva vartalo riisunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

aseidenriisunta, aseistariisunta, aseriisunta

Aiheesta muualla muokkaa