riisuutuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaariisuutuminen (38)
- teonnimi verbistä riisuutua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riisuutuminen | riisuutumiset |
genetiivi | riisuutumisen | riisuutumisten riisuutumisien |
partitiivi | riisuutumista | riisuutumisia |
akkusatiivi | riisuutuminen; riisuutumisen |
riisuutumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riisuutumisessa | riisuutumisissa |
elatiivi | riisuutumisesta | riisuutumisista |
illatiivi | riisuutumiseen | riisuutumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riisuutumisella | riisuutumisilla |
ablatiivi | riisuutumiselta | riisuutumisilta |
allatiivi | riisuutumiselle | riisuutumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riisuutumisena (riisuutumisna) |
riisuutumisina |
translatiivi | riisuutumiseksi | riisuutumisiksi |
abessiivi | riisuutumisetta | riisuutumisitta |
instruktiivi | – | riisuutumisin |
komitatiivi | – | riisuutumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | riisuutumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
riisuutumis- |