riite
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- ohut, aluksi seittimäinen jääkerros veden pinnalla
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈriːt̪eˣ/
- tavutus: rii‧te
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riite | riitteet |
| genetiivi | riitteen | riitteiden riitteitten |
| partitiivi | riitettä | riitteitä |
| akkusatiivi | riite; riitteen |
riitteet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riitteessä | riitteissä |
| elatiivi | riitteestä | riitteistä |
| illatiivi | riitteeseen | riitteisiin riitteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riitteellä | riitteillä |
| ablatiivi | riitteeltä | riitteiltä |
| allatiivi | riitteelle | riitteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riitteenä | riitteinä |
| translatiivi | riitteeksi | riitteiksi |
| abessiivi | riitteettä | riitteittä |
| instruktiivi | – | riittein |
| komitatiivi | – | riitteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riittee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riitet- | |
Käännökset
muokkaa1. ohut, aluksi seittimäinen jääkerros veden pinnalla
|
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- adjektiivit: riitteinen
- substantiivit: riittymä
- verbit: riittyä