riiustelu

Suomi

Substantiivi

riiustelu (2)

riiusteleminen

Ääntäminen

IPA: /ˈriːusˌt̪elu/
tavutus: rii‧us‧te‧lu

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	riiustelu	riiustelut
genetiivi	riiustelun	riiustelujen riiusteluiden riiusteluitten
partitiivi	riiustelua	riiusteluita riiusteluja
akkusatiivi	riiustelu; riiustelun	riiustelut
sisäpaikallissijat
inessiivi	riiustelussa	riiusteluissa
elatiivi	riiustelusta	riiusteluista
illatiivi	riiusteluun	riiusteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	riiustelulla	riiusteluilla
ablatiivi	riiustelulta	riiusteluilta
allatiivi	riiustelulle	riiusteluille
muut sijamuodot
essiivi	riiusteluna	riiusteluina
translatiivi	riiusteluksi	riiusteluiksi
abessiivi	riiustelutta	riiusteluitta
instruktiivi	–	riiusteluin
komitatiivi	–	riiusteluine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	riiustelu-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Etymologia

verbi riiustella (vokaalivartalo riiustel|e-) + johdin -u

Käännökset

1. riiusteleminen

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

riiustelu Kielitoimiston sanakirjassa