rinkka
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- selässä kannettava iso reppu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈriŋkːɑ/, [ˈriŋkːɑ]
- tavutus: rink‧ka
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rinkka | rinkat |
| genetiivi | rinkan | rinkkojen (rinkkain) |
| partitiivi | rinkkaa | rinkkoja |
| akkusatiivi | rinkka; rinkan |
rinkat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rinkassa | rinkoissa |
| elatiivi | rinkasta | rinkoista |
| illatiivi | rinkkaan | rinkkoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rinkalla | rinkoilla |
| ablatiivi | rinkalta | rinkoilta |
| allatiivi | rinkalle | rinkoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rinkkana | rinkkoina |
| translatiivi | rinkaksi | rinkoiksi |
| abessiivi | rinkatta | rinkoitta |
| instruktiivi | – | rinkoin |
| komitatiivi | – | rinkkoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rinka- | |
| vahva vartalo | rinkka- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |