rippaaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarippaaminen (38)
- teonnimi verbistä ripata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rippaaminen | rippaamiset |
| genetiivi | rippaamisen | rippaamisten rippaamisien |
| partitiivi | rippaamista | rippaamisia |
| akkusatiivi | rippaaminen; rippaamisen |
rippaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rippaamisessa | rippaamisissa |
| elatiivi | rippaamisesta | rippaamisista |
| illatiivi | rippaamiseen | rippaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rippaamisella | rippaamisilla |
| ablatiivi | rippaamiselta | rippaamisilta |
| allatiivi | rippaamiselle | rippaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rippaamisena (rippaamisna) |
rippaamisina |
| translatiivi | rippaamiseksi | rippaamisiksi |
| abessiivi | rippaamisetta | rippaamisitta |
| instruktiivi | – | rippaamisin |
| komitatiivi | – | rippaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rippaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rippaamis- | |