riutunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä riutua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riutunut riutuneet
genetiivi riutuneen riutuneiden
riutuneitten
partitiivi riutunutta riutuneita
akkusatiivi riutunut; riutuneen riutuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi riutuneessa riutuneissa
elatiivi riutuneesta riutuneista
illatiivi riutuneeseen riutuneisiin
riutuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riutuneella riutuneilla
ablatiivi riutuneelta riutuneilta
allatiivi riutuneelle riutuneille
muut sijamuodot
essiivi riutuneena riutuneina
translatiivi riutuneeksi riutuneiksi
abessiivi riutuneetta riutuneitta
instruktiivi riutunein
komitatiivi riutuneine