rivous
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
- se, että on rivo
- alatyylinen kirosana, ele, kuva tai piirros
- Nainen oli huudellut rivouksia, huoritellut ja esittänyt jopa tappouhkauksia naapureilleen. (ess.fi)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈriʋous/ tai /ˈriʋou̯s/
- tavutus: ri‧vo‧us / ri‧vous
Taivutus muokkaa
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rivous | rivoudet |
| genetiivi | rivouden | rivouksien |
| partitiivi | rivoutta | rivouksia |
| akkusatiivi | rivous; rivouden |
rivoudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rivoudessa | rivouksissa |
| elatiivi | rivoudesta | rivouksista |
| illatiivi | rivouteen | rivouksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rivoudella | rivouksilla |
| ablatiivi | rivoudelta | rivouksilta |
| allatiivi | rivoudelle | rivouksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rivoutena | rivouksina |
| translatiivi | rivoudeksi | rivouksiksi |
| abessiivi | rivoudetta | rivouksitta |
| instruktiivi | – | rivouksin |
| komitatiivi | – | rivouksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rivoude- | |
| vahva vartalo | rivoute- | |
| konsonantti- vartalo |
rivout- | |
Etymologia muokkaa
sanan rivo vartalosta rivo- ja suffiksista -us
Käännökset muokkaa
1. se, että on rivo
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- rivous Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet muokkaa
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 40