rodullistaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaarodullistaminen (38)
- teonnimi verbistä rodullistaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rodullistaminen | rodullistamiset |
genetiivi | rodullistamisen | rodullistamisten rodullistamisien |
partitiivi | rodullistamista | rodullistamisia |
akkusatiivi | rodullistaminen; rodullistamisen |
rodullistamiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rodullistamisessa | rodullistamisissa |
elatiivi | rodullistamisesta | rodullistamisista |
illatiivi | rodullistamiseen | rodullistamisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rodullistamisella | rodullistamisilla |
ablatiivi | rodullistamiselta | rodullistamisilta |
allatiivi | rodullistamiselle | rodullistamisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rodullistamisena (rodullistamisna) |
rodullistamisina |
translatiivi | rodullistamiseksi | rodullistamisiksi |
abessiivi | rodullistamisetta | rodullistamisitta |
instruktiivi | – | rodullistamisin |
komitatiivi | – | rodullistamisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | rodullistamise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
rodullistamis- |
Etymologia
muokkaa- verbi rodullistaa + johdin -minen