Substantiivi

muokkaa

roiskahdus (39)

  1. roiskahtaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈroi̯skɑhdus/
  • tavutus: rois‧kah‧dus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi roiskahdus roiskahdukset
genetiivi roiskahduksen roiskahdusten
roiskahduksien
partitiivi roiskahdusta roiskahduksia
akkusatiivi roiskahdus;
roiskahduksen
roiskahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi roiskahduksessa roiskahduksissa
elatiivi roiskahduksesta roiskahduksista
illatiivi roiskahdukseen roiskahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi roiskahduksella roiskahduksilla
ablatiivi roiskahdukselta roiskahduksilta
allatiivi roiskahdukselle roiskahduksille
muut sijamuodot
essiivi roiskahduksena roiskahduksina
translatiivi roiskahdukseksi roiskahduksiksi
abessiivi roiskahduksetta roiskahduksitta
instruktiivi roiskahduksin
komitatiivi roiskahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo roiskahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
roiskahdus-

Etymologia

muokkaa

verbi roiskahtaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa